Kesäkurpitsaa italialaisittain

Tänä kesänä Calabrian-lomalla monessa ravintolassa tarjoiltiin herkullisia frittellejä eli kesäkurpitsasta ja/tai sen kukista tehtyjä uppopaistettuja alkupaloja.

Pienempi kesäkurpitsa on parempi

Harmillista kyllä, Suomessa myytävät kesäkurpitsat ovat yleensä aivan liian isoja ja siksi puisevia ja täynnä lötköksi kypsyvää siemenosaa. Italiassa syödään paljon kesäkurpitsaa, mutta siellä yli 15-senttisiä ei käytännössä näe missään. Italian Wikipedian mukaan täyteen kokoon kasvaneet kesäkurpitsat ovat peräti syömäkelvottomia!

Pieniä kesäkurpitsoja löytyy satunnaisesti nyt kotimaisella satokaudella. Muulloin sopivan kokoisia näkyy useimmiten luomuhyllyssä.

Itse kasvattamalla voi tietysti valita sopivan sadonkorjuuhetken. En ole kasvattanut kesäkurpitsaa, mutta uteliaisuudesta kävin italialaisilla puutarhasivustoilla lukemassa kasvatusohjeita. Suomen ilmastossa kaikki ohjeet eivät varmasti päde ainakaan soveltamatta, mutta tässä muutama kokoon liittyvä italialainen huomio:

• Kesäkurpitsan maku on parhaimillaan noin 15-senttisenä, kun sen päässä oleva kukka on aukeamaisillaan. Isommat ovat huonon maun, rakenteen ja runsaiden siemenien vuoksi heikkolaatuisia.
• Kesäkurpitsat kannattaa kerätä pieninä myös tuottavuuden vuoksi. Jos kurpitsojen antaa kasvaa isoiksi, niitä tulee vain 3–4 per kasvi koko satokaudella. Jos kurpitsat kerää pieninä, niitä tulee Italiassa kesällä helposti yksi päivässä ja syys-lokakuussa 2–4 päivän välein, jolloin kokonaissato on huomattavasti suurempi.
• Kauden alussa ensimmäiset kurpitsat kannattaa kerätä vielä pienempinä, jotta tuotanto lähtee hyvin käyntiin.
• Valmiit kesäkurpitsat on parasta kerätä jopa päivittäin, jotta tuotto pysyy hyvänä ja kasvit voimissaan.

Resepti: Frittelle di zucchine – friteerattua kesäkurpitsaa calabrialaisittain

2 pientä (alle 20 cm) kesäkurpitsaa tai kesäkurpitsan kukkia
1 muna
vehnäjauhoja
suolaa
mustapippuria
parmesaania ja/tai pecorino romanoa
lehtipersiljaa tai basilikaa
ruokaöljyä paistamiseen

(Jos käytät kesäkurpitsan kukkia, tällä videolla calabrialainen isoäiti näyttää miten kukkafrittellet tehdään. Voit myös laittaa puolet kukkia ja puolet kesäkurpitsaa.)

Siivuta kesäkurpitsat esim. mandoliinilla 1–2 mm siivuiksi tai raasta karkealla terällä. Laita kulhoon, lisää hiukan suolaa ja sekoita huolellisesti. Jätä kulho huoneenlämpöön tunniksi, jotta kurpitsa pehmenee ja siitä irtoaa hiukan nestettä. Jätä neste mukaan taikinaan.

Riko kurpitsakulhoon kananmuna ja lisää vehnäjauhoa vähän kerrallaan sekoittaen, kunnes taikinan koostumus muistuttaa sakeaa kastiketta. Tarkkaa jauhojen määrää on mahdotonta antaa, koska munien koko ja kurpitsoista irtoavan nesteen määrä vaihtelee. Kuvan frittelleihin meni noin 8 ruokalusikallista.

Lisää suolaa ja mustapippuria sekä noin puoli desiä juustoraastetta (tai maun mukan) ja pilkottua persiljaa tai basilikaa.

Kuumenna pannulla noin pikkusormen paksuudelta öljyä. Nosta lusikalla varovasti taikinaa öljyyn; valmiiden frittelejen pitäisi olla vähän tulitikkuaskia suurempia. Paista kunnes reunat alkavat ruskistua, käännä ja paista toiseltakin puolelta. Tarjoile frittellet kuumina.