Internet on täynnä monenlaisia ohjeita valurauta- ja hiiliteräspannujen rasvapolttoon. Mutta mitä rasvapoltossa oikeastaan tapahtuu? Onko rasvan laadulla merkitystä?
Valurauta ja hiiliteräs ovat mainioita materiaaleja, mutta niillä on kaksi huonoa puolta: molemmat ovat herkkiä ruostumaan ja ruoka tarttuu niihin hanakasti kiinni. Rasvapoltto, eli pinnan sively rasvalla ja reipas kuumennus, auttaa molempiin vaivoihin.
Mitä rasvapoltossa tapahtuu?
Ruoka tarttuu pinnoittamattomaan pannuun, koska vesiliukoiset proteiinit muodostavat kemiallisia sidoksia metallin kanssa. Rasvapoltossa pannuun syntyy vettä hylkivä pinta, jolloin vesi ja proteiinit eivät enää pääse kosketuksiin metallin kanssa ja tarttuminen vähenee huomattavasti.
Pinnoite syntyy, kun kovassa kuumuudessa rasva hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi, jotka hapettuvat ja polymerisoituvat eli yhdistyvät uudelleen valtavan pitkiksi molekyyliketjuiksi. Mukaan jää myös hiiltä ja muita epäpuhtauksia.
Rasvapoltettu pinta on siis eri ainetta kuin alkuperäinen rasva. Sen ominaisuudet ovat muuttuneet: pinta ei ole rasvainen, eikä se lähde pois käsitiskiaineella. Onnistuneen rasvapolton jälkeen vesipisarat valuvat liukkaasti pannun pinnalta.
Mikä rasva on parasta rasvapolttoon?
Rasvan polymerisoitumisessa tarvitaan hiiliatomien välisiä kaksoissidoksia, joihin toiset molekyylit voivat kiinnittyä. Tyydyttyneissä rasvoissa kaksoissidoksia ei ole, tyydyttymättömissä on yksi kaksoissidos per molekyyli ja monityydyttymättömissä vähintään kaksi. Kannattaa siis valita mahdollisimman monityydyttymätön rasva. Eri rasvojen ominaisuuksista tarkemmin alla olevassa taulukossa.
Perimätieto suosittelee rasvapolttoon silavaa. Entisaikaan silavaa on ollut helposti saatavilla ja siinä on sen verran tyydyttymättömiä rasvoja, että rasvapoltto onnistuu. Monet kasvipohjaiset rasvat ovat kuitenkin koostumukseltaan vielä tyydyttymättömämpiä ja siksi parempia vaihtoehtoja.
Savuamispiste tarkoittaa lämpötilaa, jossa rasva alkaa muodostaa näkyvää savua. Savuamispiste rajoittaa rasvan käyttöä ruoanlaitossa: savuavan rasvan molekyyleista irtoaa kemiallisesti aktiivisia vapaita rasvahappoja, jotka maistuvat pahalta (rasvahappoja vapautuu myös itsestään ajan kanssa, jolloin rasva härskiintyy). Juuri samat rasvahapot ovat kuitenkin polymerisaation raaka-aineita, joten rasvapoltossa lämpötilan kannattaa olla rasvan savuamispisteen yläpuolella.
| Tyydyttyneet rasvahapot | Tyydyttymättömät rasvahapot | Monityydyttymättömät rasvahapot | Savuamispiste | |
|---|---|---|---|---|
| Voi | 62 % | 29 % | 4 % | 150 °C |
| Kirkastettu voi | 230–250 °C | |||
| Margariini | 17 % | 47 % | 31 % | |
| Naudan tali | 50 % | 42 % | 4 % | 250 °C |
| Porsaan silava | 40 % | 45 % | 11 % | 190 °C |
| Kookosöljy (neitsyt) | 86 % | 6 % | 2 % | 177 °C |
| Oliiviöljy (neitsyt) | 13 % | 74 % | 8 % | 190–207 °C |
| Rypsiöljy | 7 % | 55 % | 33 % | 204 °C |
| Auringonkukkaöljy | 13 % | 24 % | 59 % | 227 °C |
| Pellavaöljy | 9 % | 20 % | 66 % | 107 °C |
| Rypäleensiemenöljy | 11 % | 16 % | 68 % | 216 °C |
Yllä listatuista rasvoista auringonkukkaöljy, pellavaöljy ja rypäleensiemenöljy ovat hyviä valintoja rasvapolttoon, koska niissä on paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja. Myös käytännön kokeilun perusteella pellavaöljy näyttäisi muodostavan kestävämmän pinnan kuin rypsiöljy. Pellavaöljyä myydään ainakin ravintolisänä (rautakaupan öljyä ei kannata käyttää ruoanvalmistusvälineisiin). Pellavaöljyssä saattaa olla itsesyttymisvaara, joten kannattaa kastella öljyiset rätit tai paperit ja viedä ne ulkoroskikseen.
Ohjeet rasvapolttoon
Tee näin
- Jos pannu on käytetty ja siinä on ruoasta jäänyttä karstaa, tahmeutta tai muuta epämääräistä, jynssää pinta metallille asti esim. teräspesimellä tai polta töhnät pois kovalla lämmöllä.
- Pese pannu kuumalla vedellä ja harjalla. Erityisesti uuteen pannuun kannattaa käyttää myös tiskiainetta. Pyyhi kuivaksi ja lämmitä sen verran että kaikki kosteus on varmasti haihtunut.
- Voitele pannu ohuesti rasvalla.
- Kuumenna liedellä tai uunissa, kunnes pinta savuaa kunnolla ja savuaminen lakkaa.
- Jos haluat kestävämmän pinnan, anna pannun jäähtyä muutama minuutti ja toista rasvaus ja kuumennus yhden tai useamman kerran.
- Anna pannun jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja käytä normaaliin tapaan.
Käytännön vinkkejä
Ohut rasvakerros: Jos polttotilanteessa rasvaa on liian paksusti, pinnasta tulee tahmea tai siihen kovettuu koholla olevia pisaroita. Kerralla poltettu paksu pinta myös hilseilee helpommin irti. Kevyt rasvasipaisu talouspaperilla tai kankaalla riittää. Kerroksia voi tehdä useampia, mutta silloin pannun kannattaa antaa jäähtyä savuamispisteen alapuolelle.
Tasainen lämpö: Jos teet rasvapolton liedellä, pannu ei useinkaan lämpene aivan tasaisesti, jolloin pinnan tasalaatuisuus saattaa kärsiä. Kannattaa siksi liikutella pannua kuumentamisen aikana. Kun savuaminen laantuu, pinta on valmis. Uunissa 250 °C on sopiva lämpötila, aikaa menee 10–20 minuuttia pannun paksuudesta riippuen. Varmista että pannun kahva on uuninkestävä. Rasvapoltto onnistuu myös kaasugrillissä kansi kiinni, jolloin savuhaitoista ei tarvitse murehtia.
Värillä ei ole väliä: Polymeeripinta on väriltään ruskea, mutta hiilen ja muiden epäpuhtauksien vuoksi se saattaa olla myös musta. Ohut, kevyen ruskea pintakin riittää suojaamaan pannua ja estää tarttumista. Käytön myötä muodostunut paksumpi pinta kuitenkin kestää paremmin kulutusta.
Huoleton käyttö: Vaikka pesu kuumalla vedellä yleensä riittää, nykyiset käsitiskiaineet ovat niin mietoja, ettei kunnolla rasvapoltettu pinta niillä helposti irtoa. Tiskikoneeseen pannua ei kannata laittaa. Pinta kestää metalliset työvälineet. Tomaatti ja muut happamat aineet eivät myöskään ole ongelma, ainakaan jos kyseessä ei ole pitkä haudutus.
Muokattu 5.11.2020: lisätty artikkeliin kommenteista tulleita huomiota.
Paistopintaa syvemmältä
Anu
7.8.2019 — 18:58
Onnistuukohan poltto kaasugrillissä vai mahtaako tulla kovin epätasaisinen tulos?
Eemeli
7.8.2019 — 19:05
Onnistuu mainiosti grillin kansi kiinni, eikä käry haittaa.
Mallu
7.11.2019 — 22:14
Jos ensimmäisen kerran tekee polton silavalla, voiko sitten jatkaa auringonkukkaöljyllä vai pitääkö käyttää samaa rasvaa/öljyä millä aloitti?
Eemeli
8.11.2019 — 10:35
Varminta on käyttää samaa rasvaa, mutta itselläni ainakin on pinnoitus toiminut rasvan vaihtelusta huolimatta.
Kai
6.2.2020 — 19:17
Fiskars Braserier pata 4,5l valurauta !!!!!!!!!
Ehdottomasti rasvapoltettava (tarttuu varmasti ruoka kiinni pataan, on kokemusta ). Suositan pellavansiemenöljyä. !!!!!!!
Tuli tumma liukas kiiltävä pinta , (märännäköinen mutta ei ole). Uunissa tehty
240-250 astetta n.40min.
Puhdistui helposti, kuumavesi ja tiskiharja.
Ei tarvinnut heittää pataa pois. Hyvät ohjeet .
Ville
20.4.2020 — 22:15
Hyvä ohje. Pyyhin pannun viinirypäleensiemenöljyllä ja annoin olla 250-asteisessa uunissa 20 min. Tuli todella hyvä. Tätä öljyä tuli hankittua leikkuulautojen öljyämistä varten, koska se ei maistu miltään, mutta sopii siis myös tähän tarkoitukseen mainiosti.
Puiset kahvat saa muuten usein irrotettua pannun uuniin laittamista varten.
Lasse
13.5.2020 — 18:49
Kiitos erinomaisista ohjeista!
Muutama tarkentava kysymys:
1) Onko rautakaupasta saatava pellavaöljy samaa tavaraa, kuin ruokakaupoista löytyvä pellavansiemenöljy?
2) Onko pellavansiemenöljyssä itsesyttymisvaara?
3) Onko oltava tarkkana kuumentamisen lämpötilan kanssa? Onko ongelmaa, jos kuumentaa reilusti yli savuamislämpötilan?
Eemeli
14.5.2020 — 10:28
1) Ruokakaupoissa pellavaöljy on yleensä kylmäpuristettua, rautakaupoissa ei. Ja vaikka olisikin vastaavaa tavaraa, epäpuhtausriskien vuoksi itse en käyttäisi öljyä joka ei ole elintarvikehyväksyttyä.
2) Periaatteessa on itsesyttymisvaara. Kannattaa hävittää rätit ja paperit kostutettuina ja viedä ulkoroskikseen.
3) Reilusti liian korkeassa lämpötilassa juuri syntynyt pinnoite palaa pois, minkä kyllä huomaa pintaa katsomalla. Oman kokemukseni perusteella pellavaöljylläkin 250 astetta menee vielä aivan hyvin.
Lasse
16.5.2020 — 16:08
Hei,
Tein sitten rasvapolton pellavaöljyllä. Ohjeiden mukaan ensin puhdistus saippuateräsvillalla ja kuumalla vedellä. Sitten kuivaus ja lämmitys. Sitten sively ohuelti pellavaöljyrätillä ja uuniin 240-250C puolisen tuntia. Ihan keittiössä tein polton. Savua tuli, mutta ei niin paljoa, että olisi ollut vähäistä suurempi ongelma. Öljyämisen tein muistaakseni kolme kertaa. Käytetyt pellavaöljyrätit poltin varmuuden vuoksi pihagrillissä.
Tulos: Tuli musta kiiltävä pinta. Öljytyn näköinen, mutta kuiva. Eli juuri sellainen, kuin pitikin. Olen sitten paistanut parina päivänä pannulla kananmunan. Se tarttuu kyllä hiukan kiinni, mutta pannun saa helposti puhtaaksi patasudilla ja lämpimällä vedellä. Pesun ja kuivauksen jälkeen ohut sively pellavaöljyllä.
Kysymyksiä:
1) Pannu on jo nyt varsin hyvä, mutta voisiko se olla vielä tarttumattomampi? Vaikka teflonpannuun verrattavaissa. Siihen kun ei tartu paistettu muna lainkaan. Onko kuun tavoittelemista taivaalta odottaa, että pannusta tulisi yhtä tarttumaton?
2) Jos haluaisin saada vielä paremman tuloksen, niin pitäisikö minun
a) vain käyttää pannua normaalisti ja odotella, josko se tulisi käytössä vielä paremmaksi?
b) uusia proseduuri ja tehdä tällä kertaa vielä useampia öljyämis-uunitus -kerroksia? Kuinkahan monta kerrosta hifistelijät tekevät?
e) tehdä alkupuhdistus vielä huolellisemmin, vaikka hioa pannu hienolla hiekkapaperilla sileämmäksi?
Vielä kerran: kiitos erinomaisista ohjeista!
Eemeli
17.5.2020 — 10:46
Hyvä että käsittely onnistui. Pannun käytön jälkeen öljyämiseen voi käyttää myös tavallista ruokaöljyä – ei siis tarvitse olla samaa jolla rasvapoltto on tehty.
1) En usko että pinnasta on mahdollista saada yhtä tarttumatonta kuin teflon. Melko lähelle kyllä pääsee.
2) Monta ohutta kerrosta auttaa pinnan muodostuksessa, mutta ei siitä kannata liikaa stressata. Pinta paranee paistaessa pikkuhiljaa, mutta riippuen käytöstä se välillä myös huononee, jolloin lisäpoltto tai pari korjaa tilanteen.
Alkupuhdistus vaikuttaa lähinnä rasvapoltetun pinnan kestävyyteen: jos pinta on epäpuhdas, pinta saattaa hilseillä helpommin irti.
PDiD
20.10.2020 — 01:54
Kiitos erinomaisesta tietopaketista. Paras mitä olen löytänyt suomeksi valuraudan rasvapoltosta, itse asiassa.
Olen vanhaa valurautapataa silittänyt ja hoitanut hellästi toista vuotta. Se oli surkean näköinen ruostekasa silloin kun se otin käsittelyyn, ja nyt kun olen rasvapolttoon paneutunut enemmän ja osaa sen tehdä niin pata on taas kuin uusi. Käytän auringonkukkaöljyä itse.
Sami
27.4.2024 — 11:36
Luitko jutun? Siitä löytyy vastaus kysymyksiisi.
En ole Sami
12.10.2024 — 17:36
Luitko jutun? Siitä löytyy teksti: ”Muokattu 5.11.2020: lisätty artikkeliin kommenteista tulleita huomiota.”
Riikka
21.5.2020 — 22:09
Kokeilin rasvapolttaa hiilitetäspannua grillin sivukeittimellä, mutta pinnasta ei tullut hyvä. Käytin liikaa rasvaa joten pinta epätasainen ja reunat eivät lämmenneet tarpeeksi, joten jäivät rasvaisiksi. Löysin sitten vasta tämän ohjeen joten haluaisin tehdä uusiksi. Miten nyt pannun putsaan niin että pääsen aloittamaan puhtaalta pinnalta?
Eemeli
22.5.2020 — 12:25
Vanhan pinnan poistamiseen on kaksi vaihtoehtoa: polttaminen tai mekaaninen puhdistus. Polttamisessa pannu pitää kuumentaa niin kuumaksi, että pinta kuoriutuu pois. Se grillin sivupoltin tai itse grilli voisi olla hyvä vaihtoehto. Jos kuumennat grillissä tai uunissa, varmista että kahva kestää kuumuuden – itse pannua et voi kuumentaa liikaa. Mekaanisen puhdistuksen voi tehdä esim. pinttyneeseen likaan tarkoitetulla teräspesimellä, siis sellaisella karkealla teräsvillan tyyppisellä. Metallinen sopivan terävä lasta on myös toimiva vaihtoehto. Periaatteessa hieno hiekkapaperikin käy, mutta on parempi jos itse pannun pinta pysyy suhteellisen sileänä.
Kalle
12.7.2021 — 02:01
Kolmas vaihtoehto on laittaa pannuun etikkaan ja antaa liota puolisen tuntia. Tarvittaessa pidempää. Voi yhdistää mekaanista puhdistusta.
Reinikka
25.5.2020 — 10:46
Magnalica porsaan rasva toimii myös loistavasti, silava on täysin erilaista kuin peruspossun rasva, siinä on runsaasti omega3 rasvahappoja. Loistava rasva myös friteeraukseen koska rasva on täysin mautonta
Eero
7.6.2020 — 10:57
Kiitos loistavasta ohjeesta, pintaa syvemmältä. Tuskailin pari kuukautta hiiliteräspannun rasvapolton kanssa ja muutaman kerran jo seisoin tuvan rappusilla pannu kädessä, tähyillen sitä kuuluisaa vesilintua…
Tuubisilavalla homma ei kyllä onnistunut ainakaan minulla, eikä ainakaan yrittämisestä ollut tuo kiinni. Tämän jutun luettuani päätin vielä kerran yrittää ja pesin pannun huolellisesti ja tein rasvapolton auringonkukka öljyllä. Kaksi kertaa uunissa n. 40 minuuttia ja öljyä pinnassa vain nimeksi, eli paperilla pyyhin niin kuivaksi, kuin se on mahdollista. Tuloksena ruskea sileä ja kiiltävä pinta, mihin ei kananmuna tarttunut paistettaessa…
Eemeli
7.6.2020 — 16:59
Mukava kuulla että onnistui!
Puupää
9.6.2020 — 13:49
Tämä on nyt viimeinen oljenkorteni, olen tehnyt Muurikan silavalla rasvapolton hiiliteräspannulleni valehtelematta n. 50 kertaa ja edelleen letut vain palavat keskeltä kiinni.
Ehkä vika on sitten keraamisessa liedessäni koska ulkogrillin kaasuliedellä ei ole ollut ongelmia lettujen paistossa vaikka tuo rasvapoltto ei ole pannun keskiosassa onnistunutkaan.
Nyt tämän ohjeistuksen mukaan päätin kokeilla pellavaöljyä/auringonkukkaöljyä ja teen rasvapolton uunissa enkä liedellä, ensin vain puhdistan karhunkielellä koko pannun.
Ottaa kyllä pannuun 🙂 kun letut on reunoiltaan suussa sulavia pitsireunaisia ja tummia mutta keskeltä haljenneita.
Eemeli
9.6.2020 — 13:55
Hyvä pinta on tärkeä, mutta tarttuminen voi johtua myös liian kylmästä tai kuumasta pannusta. Voi siis olla, että keraaminen liesi kuumentaa pannua esim. enemmän keskeltä.
Joka tapauksessa onnea matkaan!
H
12.3.2024 — 13:56
Minulla on täsmälleen sama ongelma kuin sinulla. Muurikan silavalla olen tehnyt rasvapolton ensin uunissa ja myöhemmin liedellä. Niin ohuen kerroksen olen aina laittanut kuin mahdollista. Pannun laidat ovat tummuneet hienoksi kiiltäväksi ja kovaksi pinnaksi, mutta pannun keskiosasta rasvapoltto irtoaa joka ruuanlaitolla hiutaleina irti. Itsekin olen koittanut kymmeniä kertoja rasvapolttoja ja miettinyt että mikä tässä mättää. Täytyy itsekin kokeilla pellavaöljyä. Rypsiöljykään ei ole tuntunut olevan sen parempi pysymään kiinni pannussa.
Ville
20.6.2020 — 22:07
Itsellä onnistui tuo rasvapoltto helposti pellavansiemenöljyllä. Polton tein 175C°, koska satuin hankkimaan sen köyhäilymallin de buyerin hiiliteräspannun. Sen kahva ei kestä yli 10 minuuttia 200C° lämpöä. Alkuun paistelin kasviksia sisäänajona ja sit muutaman satsin jälkeen onnistui jo melko täydellinen munakas.
Thomas Kreander
13.7.2020 — 10:37
Valurautapaistin pannuissa ja joissakin kattiloissa on epätasainen ulkopohja. Pannu/kattila keinuu lieden päällä. Näin ollen osa pannusta ei kuumene yhtä paljon kun toinen osa. joka sitten saattaa polttaa ruokia siitä kohdasta. KUn pannua kuumennetaan uunissa on lämpö tasainen.
Onko konstia saada ulkopohja tasaiseksi ?
Olen kokeillut kuumentaa pannua ja sitten jäähdyttää nopeasti kylmän veden alla. Joskus auttaa hetkeksi , joskus ei.
Eemeli
14.7.2020 — 08:46
Kuperan tai muuten kieron pohjan oikaiseminen on vaikeaa. Terästä (ei siis valurautaa) voi yrittää oikoa vasaralla, mutta helposti saa aikaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Varmin tapa on vaihtaa joko astia uuteen tai valita sellainen liesi, jossa pohjan tasaisuus ei ole tärkeää (kaasu tai induktio).
Jossu
30.6.2021 — 18:25
Ovatko pannut ja kattilat olleet pohjaltaan myös uutena mutkaisia? Kuulosta mun mielestä valmistusvirheeltä. Kyllä niiden pitäisi olla tasaisia. Mun kokemuksen mukaan tuo nopea jäähdytys on erittäin varma ellei varmin tapa pilata kyseinen pannu/kattila ja saada pohja mutkalle. Eli ei suoraan liedeltä veteen. Vaikka vesi olisi ”hanakuumaa”, voi se silti olla turhan suuri shokki. Jos pannu pitää jäähdyttää, niin pienillä vesimäärillä, jotka haihtuu pois jäähdyttämättä liian nopeasti.
Aki
3.8.2020 — 12:03
Kiitos tästä, ja muutenkin sivuiltasi löytyy paljon erinomaista tietoa!
En ole oikein koskaan onnistunut kunnolla rasvapolttamaan hiiliteräspannua, saan kyllä mustan pinnan, mutta se lähtee heti pois, jos joutuu pesussa vähän enemmän hankaamaan. Vähänkään happamien ruokien jälkeen pinta häviää täysin.
Uskoisin että syynä on se, että aiemmin löytämissäni ohjeissa on neuvottu aina lämmittämään pannua savuamispisteeseen. Eli olen ottanut pannun pois, kun savua alkaa muodostumaan. Vaikka ilmeisesti siis pitäisi odotella nimenomaan että savuaminen lakkaa?
Eemeli
4.8.2020 — 14:42
Kyllä kannattaa odottaa mielellään siihen asti että savuaminen jo hiipuu. Silloin polymerisoituminen on tehokkaampaa. Pinnoitteen kestävyyteen vaikuttaa myös lähtötilanne: mitä puhtaampi ja paljaampi pinta, sitä paremmin pinnoite tarttuu.
Sam
16.8.2020 — 02:04
Onko pellavansiemenöljy sopivaa myös käytön jälkeen, kun pannu on huuhdeltu ja kuivattu ja tarttis levittää öljy pintaan kunnes pannua tarvii seuraavan kerran?
Eemeli
16.8.2020 — 17:23
Kyllä se sopii, mutta itse en käytä kahdesta syystä. Pellavansiemenöljyllä on oma ominaismakunsa, jota en toivo kaikkiin ruokiin. Lisäksi pellavansiemenöljy pilaantuu melko nopeasti – ei siitä vaarallista tule, mutta maku kärsii.
Sam
17.8.2020 — 22:18
Kiitos Eemeli vastauksesta! Pilaantuminen onkin hyvä huomio ja nyt kun kokeilin niin haju oli myös vähän omaan nenään sopimaton. Mitä öljyä tai öljyjä suosittelisit pellavasiemenöljyn sijaan?
Eemeli
17.8.2020 — 22:20
Mikä tahansa neutraalin makuinen ruokaöljy (rypsi, auringonkukka, rypäleensiemen jne.) toimii.
Ova
15.12.2020 — 08:24
Niin, ja eikö se ole vähän huono paistamiseen kun savuamispiste noin alhainen (107c°)? Jos paistettaessa pihviä pitäisi pannun olla 170-200c°.
Mutta onko siis alhaisella savuamispisteellä väliä ajatellen tätä pannun rasvapolttoa?
Eemeli
15.12.2020 — 10:39
Kyllä, pellavansiemenöljy on huonoa paistamiseen juuri tuosta syystä. Rasvapoltossa alhainen savuamispiste ei haittaa.
Emppu
5.9.2020 — 10:16
Pitäisi rasvapolttaa pienen blinipannun paistopinta. Käykö neitsytoliiviöljy? Pitäisikö se tehdä ennemmin uunissa kuin liedellä? Kuinka tuhti savu siitä tulee?
En ole ennen tehnyt koko hommaa.
Eemeli
5.9.2020 — 15:31
Neitsytöljy käy, mutta tavallinen ruokaöljy on parempi, koska se sisältää enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja. Jos pannun kahva kestää uunia, se on helppo vaihtoehto koska lämmön saa säädettyä tarkemmin. Öljyä kannattaa tosiaan laittaa hyvin ohuesti, silloin tulee parempi pinta ja vähemmän savua.
Simo
19.9.2020 — 09:15
Ostin uuden Skeppshultin valurautapannun, ja pinta on melko karkea.
Muuttuuko karheapintainen valurautapannu rasvapolttamalla ja käyttämällä sileäksi, vai kannattaako sitä hioa esim. hiekkapaperilla?
Eemeli
19.9.2020 — 15:03
Rasvapoltto ei juurikaan vaikuta pinnan karkeuteen. Käytössä varsinkin metallivälineet tasoittavat pannun pintaa, mutta siihen menee paljon aikaa. Itse aikanaan hioin valurautapannun pinnasta pahimman karkeuden pois hiomakivellä, mikä paransi paisto-ominaisuuksia.
keke
24.10.2020 — 22:18
Mistähän löytäisi rypäleensiemenöljyä? On vain löytynyt kosmetiikkatason öljyä, ei siis elintarviketta. K-ryhmällä oli myymälöissään Borges -merkkistä tuotetta, mutta ei taida olla enää…
Eemeli
25.10.2020 — 19:16
Erikoisliikkeistä löytyy. Esim. Culinaria Keittiöelämää Tampereella. Postittavat myös kun laittaa viestiä.
Salla
27.10.2020 — 18:19
Ostin Ikeasta valurautapannun, jolle tein rasvapolton pannun mukana tulleiden ohjeiden mukaan (tunti 150 asteisessa uunissa kolme kertaa). Polttoon käytin pellavasiemenöljyä. Ohjeet eivät kuitenkaan olleet yhtä hyvät tai yksityiskohtaiset kuin nämä sinun, joten pinnasta tuli tahmea. Laitoin ilmeisesti pinnalle liian paljon öljyä, näiden ohjeidesi perusteella.
Haluaisinkin kysyä neuvoa, voinko alkaa käyttää pannua tahmeudesta huolimatta ja toivoa sen muuttuvan käytössä paremmaksi? Vai pitäisikö rasvapoltto tehdä uudelleen? Jos teen rasvapolton uudelleen, pitääkö tuo tahmea pinta saada pois ennen sitä? Kiitos jo etukäteen!
Eemeli
27.10.2020 — 23:18
Tahmeus todennäköisesti häviää käytössä pikkuhiljaa, mutta siinä voi mennä aikaa. Jos haluat tehdä rasvapolton uudestaan, kannattaa ensin kuumentaa pannu niin kuumaksi että tahmea pinta joko kovettuu tai palaa pois.
Emerik
31.10.2020 — 18:44
Kiitos Eemeli kattavasta sepostuksesta!
Näin reilua vuotta myöhemmin ohjeistusta selanneena on tänne kommenttien puolelle kerääntynyt aikamoinen määrä neuvoja myös. Olisiko näitä syytä summata tuonne alkuperäiseen postaukseen? minun oli vähän hankala seurata ja löytää näistä toisella lukemalla nopeasti se mitä etsin!
Jokatapauksessa, itselläni paloi uuden pannun ensimmäisen kerran paistokset pohjaan auringonkukansiemenöljypolton jälkeen. Oma hollantilainen uunini ei nouse yli 220 asteeseen, lämpötila saattoi hyvinkin olla syy ensimmäisen polton epäonnistumiseen, mutta samalla en ole päässyt polttamaan vanhaa pintaa pois. Hinkkasin ylimääräiset pois karhunkielellä.
Seuraavaksi poltin pellavasiemenöljyllä ilmeisesti liian runsaalla öljyllä, uunini on ilmeisesti vähän vinossa ja öljyt keräätyi yhteen, polton jälkeen tahmaiseen kulmaan. Hinkkailin tuossa juuri irtoavat riekaleet irti ennen kun laitoin tuon seuraavan ohuen ohuen kerroksen. Vielä kaksi tällaista varovaista kerrosta ja toivoisin vihdon saavan pannun käyttöön!
Eemeli
5.11.2020 — 18:25
Kiitos palautteesta, lisäilin alkuperäiseen tekstiin joitakin kommenteista tulleita huomioita.
Katja
15.11.2020 — 10:32
Hei Eemeli,
Minua askarruttaa hiiliteräspannujeni ulkopinta ja -pohja. Nekin ovat palaneet tummiksi ja jotenkin tahmaisiksi. Kuuluuko niiden olla sellaisia?
Tuntuu, etteivät ne lämpene hyvin ja tasaisesti. Kuinka saisin ne taas puhtaiksi?
Katja
Eemeli
15.11.2020 — 19:38
Ei kuulu, tai ainakaan tarvitse, olla tahmaisia. Tahmeus on todennäköisesti ä ylimääräistä öljyä (pannun ulkopuolella öljyä ei periaatteessa tarvitse ollenkaan). Lämpenemistä tahmea pinta ei haittaa, vaikka voi olla muuten epämiellyttävä. Puhdistusta voi kokeilla hyvin kuumassa polttamallla tai teräspesimellä tms. hankaamalla.
V
9.1.2021 — 07:44
Hei Eemeli,
Oletko huomannut eroa että jääkö pellava öljy helpommin tahmeaksi (tai onko kysessä jokin käyttäjä erhe) verrattuna auringon kukka öljyyn ?
Itse yritin kaikkia taiteen sääntöjä noudattaen luoda alustavan paistopinnan ja pellavaöljyllä vaikkakin kauniin tasaisen värinen jäi se hieman tahmeaksi ja tarrasi safkaan (230c uunissa 45min ja jäähdytys uunissa ~2h x3/ osasyynä saattaa olla liian karkea pinta ?)
Auringonkukkaöljyllä kävi niin että taas kaunis pinta ja tällä kertaa liukkaan tuntuinen, mutta tarrasi kana pannuun ja lähti pinnoite kanan matkaan (2x pinnoitus samoilla spekseillä kun uuni ei mene kovemmalle) 230 varmaan liian alhainen auringonkukka öljylle niin yritän seuraavaan paistoon saada lisä lämpöä grilli vastuksella ja hion pohjan tasaisemmaksi(nolo ensi kokeilu innostuksissaan silavalla ja induktio liedellä). (onko grit suositusta?)
pidän tähän mennessä auringonkukkaöljystä enemmän sillä rasvapaistosta ei tule pahanhajuista käryä vaikka ei siitä pitkään tarvitse kärsiä. Mainitsit että rypsiöljyllä ei pinnasta tule yhtä kestävä päteekö sama auringonkukka öljyyn ? (eli kannattaisiko pienestä kärystä kärsiä kuitenkin ) Hieman ehkä turhaa hifistelyä tähän alkuun kun ilmeisesti pinnan luominen vaan tarvitsee aikaa ja käyttöä, mutta pidän paistetuista munista ja kunnon paistopinnan odottelu, että niiden paistaminen onnistuisi ilman kiroilua tuntuu tympeältä.(varsinkin jos videoita uskoo pitäisi onnistua kohtuu helposti)
Vielä lopuksi onko pannusta mahdollista ottaa liiankin paljon rasvaa pois ennen paistamista? Hinkkasin talous paperilla apinan raivolla pannun melkein matta pintaiseksi, pitäisikö pinnan olla ei kiiltävä, mutta kuitenkin lähempänä satiinia kuin mattaa ?
Eemeli
9.1.2021 — 17:24
Jos pinta jää tahmeaksi, on öljyä ollut liikaa ja/tai lämpötila liian matala. Melkein kaiken öljyn saa pyyhkiä pois ennen kuumennusta, lähes näkymätön kerros riittää. Pahanhajuista käryä ja savua pitää tulla, koska ollaan savuamispisteen yläpuolella. Jäähdytyksen ei tarvitse olla noin pitkä, riittää että lämpötila putoaa selvästi savuamislämpötilan alapuolelle.
Rasvapolton jälkeen pannusta ei pitäisi irrota pyyhkimällä mitään eikä pinnan ulkonäön pitäisi muuttua (ainakaan helposti) hankaamalla. Kunnolla polymerisoitunut pinta on melko kovaa eikä lainkaan tahmeaa.
Johannes
22.1.2021 — 13:41
Morjesta. Olen aloitteleva pannujen polttaja. Tuli mieleen, että kun pellavasiemenöljyllä on tuo savuamispiste 107-asetetta, niin tarkoittaako että pannulla ei voi koskaan ruokaa laittaessa mennä tuon pisteen yli? Koska silloinhan se valmis pinta saavuttaa taas tuon savuamispisteen? Vai onko se enää samalla tavalla käyttäytyvää? Kiitos jos joku osaa vastata.
Eemeli
22.1.2021 — 17:24
Kuten artikkelissakin sanotaan, rasvapoltossa rasva polymerisoituu eli muuttuu eri aineeksi, jolla ei ole enää alkuperäisen rasvan ominaisuuksia. Pinta kestää normaalin paistolämpötilan.
Johannes
25.1.2021 — 14:26
Kiitos vastauksesta.
En tiedä mitä tein väärin.
Pestyäni valurautapannun puhtaaksi, kuivasin ensin uunissa vajaassa 100-asteessa. Sitten pellavasiemenöljyä pintaan, ja rätillä sitten levitin niin, että öljyä jäi ihan todella ohut kerros. Sitten uuniin 160-asetta noin 40 min ja annoin jäähtyä siellä. Tein tämän 4 kertaa.
Mutta nyt kun paistoin ensimmäistä kertaa jauhelihaa voin kanssa, niin keskeltä pannua katosi pinnoite, joka siis näytti neljän kerran jälkeen tosi hyvältä.
Onko 160 liian alhainen lämpötila? Ainakin polttaessa tuoksuu voimakkaasti tuo öljy.
Paistoin kananmunaa aikaisemmin, se onnistui hyvin, mutta tosin kananmunaan irtosi pienen pieniä mustia pilkkuja. Olisiko pinnoite jo silloin tullut pois ja kun sitten päivemmällä jauhelihaa päälle, niin sitten asia kertaantui.
Paistaessa maltillisesti kuumennan pannun, on aikaa odotella. En käytä teräslastaa.
Kiitos vastauksista jo etukäteen. Ja kiitos muutenkin todella informatiivisista sivuista!
Eemeli
25.1.2021 — 16:30
Voi olla että lämpötila oli liian matala ja/tai pannun pinta ei ollut täysin puhdas (vanha rasvapoltettu pinta tai ruoanjämät tms. haittasi tarttumista). Kannattaa kokeilla rasvapolttoa uudestaan huolellisen pesun jälkeen. Jos ei tunnu pysyvän niin koko pinta teräsvillalla metallille asti ja uusi rasvapoltto.
Sakke
27.1.2021 — 14:46
Hei! Onko emalisoidun (esim. Fiskars Basserie vm. 2014-) valurautapadan rasvapoltosta haittaa? Fiskarsin oma tekninen tuki ei osannut sano oikein mitään. Pata on siis valurautaa ja siinä on ilmeisesti emalia seassa, mutta ei ole kiiltävä kuten monet muut emalipadat. Ollaan sitä rasvapoltettu kyllä aiemmin..
Eemeli
27.1.2021 — 16:56
En tunne tuota Fiskarsin pataa, mutta lähtökohtaisesti emalipinta ei tarvitse rasvapolttoa tai hyödy siitä. Pahimmassa tapauksessa rasvapoltosta on haittaa.
Petri
16.2.2021 — 16:08
Hei. De buyerin mineral b tuli hommattua ja rasvapolton tein useamman kerran pellanvansiemenöljyllä. Joku kuitenkin meni pieleen koska kovemmalla lämmöllä ruoka tarttuu kiinni pahasti. Vesi ei helmeile pannulla yhtään vaan jää pintaan ohueksi kerrokseksi. Kuinka tuo nyt hiotaan että polton voi kokeilla tehdä uusiksi? Ja onko kokemusta kyseisen pankin poltosta uunissa?
Eemeli
21.2.2021 — 14:48
Hioa voi esim. karkealla teräspesimellä, siis sellaisella jota voi käyttää pinttyneiden kattiloiden tiskaamiseen, tai ihan teräsvillalla. Itse olen rasvapolttanut pannut induktioliedellä.
Mika K
10.11.2022 — 11:49
Hei Eemeli, oletko koskaan joutunut puhdistamaan induktiotasoa rasvanpolton jälkeen ja millä onkistui?
Itse tein juuri rasvapolton rypsiöljyllä, sitä oli selvästi liikaa ja sen jäljiltä induktiotasokin tuntui saaneen polymeroitunutta öljyä pintaansa. Ei lähde hankaamalla suihkutettavan normikeittiöpesuaineen kanssa. Olisiko jokin etikka turvallista kokeilla?
Eemeli
10.11.2022 — 12:14
En ole joutunut tuohon tilanteeseen, mutta itse kokeilisin keraamisen lieden puhdistukseen tarkoitettua terää tai induktiolieden puhdistukseen sopivaa hankaavaa sientä. Ensin varovasti, ettei ainakaan tule naarmuja lieden pintaan. Etikkaliuosta (1 osa etikkaa ja 2 osaa vettä) voisi myös kokeilla.
Pannua ei mielestäni ole tarpeen öljytä ulkopinnoilta ollenkaan, jolloin vältytään liesivahingoilta.
Olli Arola
3.2.2023 — 14:33
Samalla deBuyer-pannulla mennään. Ensi alkuun mokasin hätäilemällä ensimmäisen, kuljetusvahan poispesun kanssa… ei tullut hyvä eli rypsiöljyllä tehty rasvapoltto ei pysynyt.
Hinkkasin koko pannun uudelleen kirkkaaksi ja uusi yritys. Rypsiöljyllä olen rasvapolttanut ensin 5-6 kertaa ja yrittänyt sen jälkeen paistella sitä sun tätä mahdollisimman usein. Tällä hetkellä pannu toimii upeasti! Kananmuna ”leijuu” paistettaessa kauniisti.
Tässä ketjussa ei juurikaan ole ollut mainintoja paistolämpötiloista… omana huomionani on, että induktion käyttäjänä haluan ensin lämmittää pannun hyvin (säätönä 6 tai 7 asteikolla 1-9). Tämän jälkeen lasken säädön 4-5 ja lisään paistoöljyn. Lisään paistettavan ruoan lämmenneeseen, aaltoilevaan öljyyn. Varsinainen paistaminen tapahtuu yleensä teholla 5-6,5. Tällaisella rauhallisella lähdöllä tuntuu onnistuvan parhaiten.
Lämmin kiitos Eemelille tästä keskustelun aloituksesta, tyylikäs avaus. Erityismaininta tuosta öljyjen savuamispiste-taulukosta. Todella vanha valutautainen kirpparilöytöpata on työn alla seuraavaksi… riemu jatkukoon!
Eemeli
3.2.2023 — 14:39
Hienoa että pannu toimii! Paistolämpötila on tosiaan tärkeä – tarttumista ja muita ongelmia tulee sekä liian kuumalla että liian kylmällä pannulla. Sopiva paistolämpötila löytyy vain kokeilemalla.
Mika
18.3.2021 — 16:28
Pannu De buyerin mineral B Pro. Rasvapoltot Prisman elintarvikepuolen kylmäpuristetulla Elixin pellavansiemenöljyllä, todella ohuet kerrokset. 6x30min +250:ssa uunissa, polttojen välillä 10-15min. jäähdytys. Kiiltävän liukas pinta, josta ei irtoa pyyhdittäessä mitään paperiin. Helppoa, nopeaa ja ilmeisen toimivaa. Kiitos ohjeesta 🙂
Mika
18.3.2021 — 16:43
Jo vuosi sitten pannut ostaessani, tein niihin tuon linkkini lämpökäsittelyn , ei ole ollut ongelmia ruostumisenkaan kanssa. Toki pannuista on muutenkin pidetty huolta, mutta ovat ainakin hienon näköisiä.
FatBurn112
21.2.2022 — 22:52
De Buyer Carbone Plus täällä ja ensimmäinen rasvapoltto Muurikan rasvalla onnistui jotenkuten. Noin 6 kertaa 250c. 20min. Kohtuullisen hieno pinta mutta tahmeahko ja hieman laikukas, ja jotenkin liian paksu ehkä. Rasvaa jäi sittenkin aina liikaa vaikka pyyhin enimmät pois. Aloitin alusta ja hioin vanhan pinnan pois P180 hiomapaperilla ihan metallille. Kokeilin sinun ohjeella ja pellavansiemenöljyllä. Loistava lopputulos verrattuna ensimmäiseen ! Pannu täytyy pyyhkiä lähes ”kuivaksi” öljystä ennen uuniin laittoa.
Kiitokset hyvästä ohjeesta !
Kolomosen kokki
15.4.2021 — 21:27
Mikähän siinä on että ku käyttää pannun uunissa auringonkukalla tai pellavalla, näyttää hyvältä. Pari kananmunaa, näyttää ja tuntuu edelleen hyvältä. Pari sianfilettä niin ne pyyhkii pannun takas kirkkaaksi?
Antti
25.4.2021 — 18:23
Hyvä artikkeli. Kannattaa myös huomata, että aurinkukkaöljyissäkin on eroja. Huomasin kaupassa, että Rainbow’n luomu auringonkukkaöljyssä oli monityydyttömättömien rasvojen osuus 14 %, kun vastaavassa ei-luomuversiossa osuus oli tuo mainittu 59%! Mistähän tämmöinen ero voi johtua?
Jouni
14.5.2021 — 23:37
Toimi paremmin kuin osasin odottaa. Käytin Muurikan silavarypsiöljyseosta, kun se oli jo tullut ostettua ja poltin rasvan uunissa Ikean hiiliteräspannuun neljään kertaan 250 asteessa, kunnes savuaminen loppui. Aikaa meni 10-20 min./kerta varmaankin kulloisestakin rasvamäärästä riippuen. Lopputuloksena oli kiiltävä ruskea pinta harmaassa pannussa. Pinta ei ollut erityisen tasaisennäköinen, mutta vesi valui kuin hanhen selästä. Tänään tuli käytettyä pannua ensimmäisen kerran lättyjen paistossa. Tulos oli parempi kuin koskaan aiemmin. Todella kaunis paistopinta pitsireunuksin, eikä lätyt tarttuneet kiinni pannuun mistään kohtaa. Seuraavaksi vuorossa on sitten kokolihaa. Aiemmin olen yrittänyt rasvapolttoa tyypillisellä 150 astetta pidemmän ajan ohjeella ja ihmetellyt lopputulosta tarkastellessani, että mikäköhän oli tavoite.
Paistaja
28.5.2021 — 13:02
Jos pannun paistaa uunissa, kannattaa se laittaa ylösalaisin, jolloin valuva öljy ei pisaroidu, eikä jää jumiin laitoihin. Tulee tasaisempi pinta.
Jos öljyä on liikaa se tietenkin valuu, joten jonkinlainen alusta saattaa olla paikallaan.
Ulrika Tammenheimo
17.9.2021 — 14:05
Voiko rasvapolttaa myös vanhaa uunipeltiä, josta on lähtenyt pois (osittain ) suojapinnoite?
Eemeli
17.9.2021 — 15:41
Ei kannata. Jos pinnoite on irronnut, pellistä ei saa enää hyvää eikä välttämättä turvallistakaan. Uunista riippuen voi löytyä jopa täysin alkuperäistä vastaava pelti, esim. Piketasta. Toinen vaihtoehto on ostaa sopivan kokoinen uuniritilän päällä käytettävä pelti.
El doctore
4.10.2021 — 22:13
Pienenä vinkkinä likaisten pannujen kanssa tuskailijoille, epäkeskohiomakone sopivalla paperilla on aivan loistava pannun ”resetointiin” käy nopeasti, ja muodostaa juuri sopivan pinnan polymeereille tarttua. Itse olen käyttänyt karkeutta 320, mutta jos on tosi likainen pannu, niin alkuunsa 180 voi olla paikallaan.
Ari Hamanen
12.11.2021 — 22:25
Moi.
toimin ohjeiden mukaisesti ja valurautaisesta paistinpannustani tuli todella hyvä, josta kiitän kovin.
Vaan eipä aikaakaan, kun toimivuus alkoi heiketä ja tuonnemmin romahti.
Tutkin tavanomaisen liedenlevyn lämmöntuottoa pannullani pistemittarilla ja tarkemmin erittelemättä se oli aivan kakofonista.
Toivoisin näkemystä: Kun rasvapoltto on suoritettu opastetusti, niin kuinka korkean lämpötilan pinnoite kestää?
Eemeli
17.11.2021 — 14:28
Vaikka itse pannu on ikuinen, pinnoite heikkenee pikkuhiljaa ja vaatii uusimista. Jos pannua käytetään vain paistamiseen ja rasvaa käytetään reippaasti, saattaa se riittää pinnan säilyttämiseen. Muussa tapauksessa tarvitaan uusi rasvapoltto.
Pinnan kestävyys riippuu rasvapolton onnistumisesta ja pannun käytöstä. Minulla ei ole tarkempaa tietoa lämpötiloista, mutta kokemusperäisesti uskallan sanoa että pinnoite kestää normaalit pannun käyttölämpötilat. Olen joskus tarkoituksella polttanut huonon pinnoitteen pois ja siihen tarvitaan savuttavan kuuma lämpötila, vielä kuumempi kuin missä itse rasvapoltto tapahtuu.
Tarja Rajala
22.1.2022 — 18:21
Uskallanko laittaa ulkoa emalipintaisen padan uuniin hehkumaan? Ostin kirppikseltä ja siinä on hyvän näköinen pinta, mutta hirveä sivumaku tuli ruokaan.
Eemeli
23.1.2022 — 16:38
Monet laadukkaat valmistajat lupaavat emalipintaisille astioille kovaa lämmönkestoa (jopa 450°C), poislukien muoviset kahvat tai vastaavat, joille 200-250° on yleensä maksimi. Mutta jos valmistajan ohjeita ei ole saatavilla, on olemassa riski että pata menee pilalle.
papu
11.5.2022 — 06:02
Merisuolaa kannattaa myös heittää pannulle rasvapoltossa, tukkii pannun huokoset
valtakunnanvouti
2.10.2022 — 12:58
Pannun entisöintiin nostaisin sellaisen näkökulman, että kemiallisen etikkaliottamisen lisäksi mekaaninen hiekkapuhaltaminen poistaa vanhan pinnan tehokkaasti.
Meillä oli käsissä tapaus, jossa todella vanha valurautapata löytyi hautautuneena vintin puruihin 30-luvulla rakennetusta uudiskohteesta. Sitä oli selvästi käytetty niin paljon, etteivät sen ominaisuudet enää vastanneet vaadittua ja se oli hylätty ullakolle, koska sitä ei osattu myöskään entisöidä oikein – näin päättelin.
Hiekkapuhalsin sen kromille, ja sitten lukuisia kertoja auringonkukkaöljyllä polttaen kamado-grillissä sille annettiin uusi elämä. Tasaiseksi padan sisäpohjaa ei saanut, vaan se oli edelleen kuin kuumaisemaa, mutta ei se varmaan alkuperäisellä materiaaliteknisellä osaamisella ollut tasainen edes suoraan ahjosta jossa se valettiin. Tämä entisöintikohde olisi ollut liian työläs käsin jynssättäväksi, joten siksi kokeilin hiekkapuhaltamista ja ilokseni se toimi.
Mutta tässä pitää olla tarkkana muut ominaisuudet huomioon ottaen. Nykyään markkinoilla on jo niin sileäksi koneistettuja paistopintoja (esim saksalaisessa STUR-paistinpannussa) että hiekkapuhaltaminen epäilemättä pilaisi paistopinnan laadun, joten ehdotettu kemiallinen etikkaliottaminen voi olla parempi tapa saada entisöityä hienoksi koneistetulla paistopinnalla valmistettu astia uudelleenpolttokuntoon, mikäli pinta vain vielä on yhtään sileä ja sellaisen myös katsoo tuovan lisäarvoa pannun aiottu käyttötarkoitus huomioiden. Tuollainen iso, vanha pata nyt ei itke sileiden sisäpintojen perään muutenkaan, vaan sitä käytetään sellaiseen mihin se sitten soveltuu, kuten hauduttaminen.
Ja mitä tuohon yllä olevaan kommenttiin merisuolan ”heittämisestä” pannulle rasvapolton yhteydessä tulee, en ole koskaan kuullut sellaisesta; herää epäilys ettei tässä vain sekoiteta sitä, että entisöitäviä ja uudelleenpolttoon valmisteltavia pannuja on saatettu joskus aikoinaan puhdistaa mekaanisesti karkealla merisuolalla kun laadukkaita teollisesti valmistettuja puhdistusvälineitä, kuten karhunkielet ja teräsvillat, ei ole ollut saatavilla. Se rasvapoltto nimenomaan tukkii ”huokoset” muodostuvilla polymeeriyhdisteillä, ei siinä prosessissa ole suolalle virkaa.
Eemeli
3.10.2022 — 09:16
Hiekkapuhallus voi tosiaan olla hyvä konsti tilanteen nollaukseen. Pieni pintakarkeus ei välttämättä haittaa, vaikka ruoka toki tarttuu epätasaiseen pintaan hiukan herkemmin. Vanhoissa paljon käytetyissä pannuissa pinta on joskus sileytynyt käytössä metallisten välineiden hiomana. Itse olen joskus uudenkin valurautapannun pohjaa hionut ensin hiukan sileämmäksi hiomakivellä. Aivan peiliksi pintaa ei kannata hioa, koska paistaessa pieniin koloihin jää sopivasti rasvaa ja kosketuspinta-ala ruokaan jää pienemmäksi.
Jörn Donner
26.12.2022 — 19:09
Tahmealta pinnalta ja rasvan kertymiseltä voi välttyä jos rasvapolttaa pannun / padan uunissa ylösalaisin. Kannattaa toki laittaa alle joku keräysastia irtoaville rasvatipoille.
katri
30.12.2022 — 17:29
hei,
hankin juuri ensimmäisen Buyerin hiiliteräspannuni. Myyjä opasti; pese, kuivaa pannu, ja sit kuumenna siinä rasvaa, kookosrasvakin käy, ja kun rasva selvästi poreilee siis on kuumaa, laita rasvaan raaka peruna sileä leikkauspinta alaspäin , ja hiero/hankaa perunalla koko pannun paistopintaa. Näin syntyy kuulemma vahva hyvä tärkkelyspohjainen vahva pinnoite.
Ohje poikkeaa reippaasti antamastasi ohjeesta ! Kuinka suhtautua ??? Olen hienon pannuni kanssa vaiheessa: pesty ja kuivattu.
Eemeli
30.12.2022 — 19:00
En ole törmännyt tuollaiseen ohjeeseen. Joskus on kyllä kansanperinteen mukaisesti kehotettu pyörittelemään pannussa raakoja perunankuoria.
Ainakin on selvää, että noin vähäinen kuumennus (”poreileva rasva”) ei missään tapauksessa riitä polymerisoidun pinnan muodostumiseen. Perunan hyödylle en äkkiseltään keksi perusteita. Pikemminkin pannuun voi tarttua rosoista tärkkelystöhnää, joka ei ainakaan paranna pannun ominaisuuksia.
Olli
3.2.2023 — 14:51
Törmäsin taannoin tähän perunankuori-tekniikkaan jossain netin syövereissä. Kokeilin sekä hiiliteräs- että valurautapannulle. Kuorin ensin 3 isoa perunaa, kuivasin kuoret, esilämmitin pannun, lisäsin runsaan öljyn, runsaan merisuolan ja perunankuoret.
Paistelin niitä menemään niin pitkään, kunnes sekä kuoret että suola olivat ruskettuneet.
Möyhensin ja liikuttelin tuota muhjua reunoja myöten koko paiston ajan aktiivisesti.
Tulos: Molempien pannujen käytettävyys parani. Olen kuullut, että kuorien tärkkelys kylvettää pannua positiivisesti ja suola toimii siinä samalla estämässä tärkkelystä tarttumasta ja kökööntymästä liikaa. Tämä kai jokin oikeiden kokkien vanha konsti.
Makke
28.4.2023 — 23:34
Saksalaiset pannuvalmistajat suosittelevat tätä keinoa. Paistoin kokeen vuoksi kyseistä sotkua sieltä hankkimillani uusilla pannuilla, mutta en henkilökohtaisesti vannoisi sen nimeen. Paras tulos mielestäni tulee hieromalla kuivan, huoneenlämpöisen pannun sisäpinta ohuelti silavalla ja laittamalla pannu uuniin. Itse laitan käsiteltävät kylmään uuniin ja lämmitän 220 – 250 asteeseen jossa pannu(t) saavat paistua vaikkapa parikin tuntia. Uunista lämpö pois ja saavat jäähtyä siellä rauhassa. Toimii hiiliteräkselle ja valuraudalle. Silavasta viisaammat sanovat, että sen sisältämä fosfori sitoutuu rautaan ja siten saa aikaiseksi erinomaisen oivallisen lopputuloksen – mene ja tiedä…
Omat luottopannuni kotioloissa ovat saksalaisia, kuumataottuja Turk -merkkisiä, joiden pinta on luonnostaan aavistuksen karkea. Rasvapoltto ja myöhemmin kertyvä patina ottaa tähän pintaan varsin tehokkaasti.
Kaapissa on myös pari ranskalaista De Buyerin Mineral B Pro:ta (Pro:n kahva kestää uunin) ja ne olen ihan tehtaan paketista tultuaan myllyttänyt sisäpinnaltaan porakoneen teräsharjalla kevyelle naarmulle ja sitten lämmittänyt tyhjän pannun niin kuumaksi että se saa sinisen sävyn, antanut jäähtyä ja silavoinut em. ohjein. Mielestäni paisto-ominaisuudet ei tästä rosoisuudesta kärsi – päin vastoin ja patina pysyy. Mikäli patinoitunut pinta ottaa jossain vaiheessa itseensä, hion pannun hiomapaperilla metallille ja suoritan poltto-operaation alusta.
Kuulostanee kaikkinensa monimutkaiselta, mutta kun alkuvalmistelut tekee kunnolla – jatkossakaan ei tarvitse tuskailla paistettavien pannuun tarttumisen kanssa.
Antti Karhu
13.4.2023 — 12:05
Osaatko sanoa uskaltaako rasvapolttoon käyttää sellaista öljyä, jonka parasta ennen päiväys on mennyt?
Ostin pannun rasvapolttoa varten rypäleensiemenöljyn, mutta koko homma unohtui. Avaamaton pullo nököttää edelleen keittiön kaapissa, mutta on jo vähän vanhan puolella.
Eemeli
13.4.2023 — 13:35
Itse uskaltaisin käyttää, varsinkin jos ei ole kuin vähän vanhan puolella. Öljy pysyy turvallisena melko pitkään ja rasvapoltossa eivät mahdolliset pienet makuvirheet haittaa.
Samppa
26.4.2023 — 05:27
Seuraavanlainen teksti sattui silmään netin syövereissä. Onko kokemusta rasvapolttaa tuolla Macadamia nut oililla? Sattui löytymään pullon pohjat tuollaista ja uunitin eilen kokeeeksi kolmeen kertaan yhden parilan ja Skeppshult valurauta pannun. Pinnasta tuli kauniin ruskea, mutten ehtinyt vielä kokeilla, kuinka toimii.
”Macadamiaöljy sopii paistamiseen. Se sisältää paljon oleiinihappoa*, joka on muuten lihan yleisin rasvahappo. Oleiinihapon uskotaan nostavan veren HDL-arvoja. Macadamiaöljyn rasvahapoista 85 % on monityydyttymättömiä ja vain 9 % on tyydyttyneitä. Macadamiaöljyssä on todella paljon oleiinihappoa*.”
Eemeli
26.4.2023 — 21:40
Ei ole kokemusta, mutta rasvahappokoostumuksen perusteella pitäisi toimia hyvin.
Samppa
6.5.2023 — 11:19
Tässä olikin lähteellä pikku näppivirhe. Tuo 85% onkin todellisuudessa monotyydyttymättömiä, ei monityydyttymättömiä. Yksi kirjain muuttaa kaiken🙈
Valtakunnanvouti
20.6.2023 — 10:31
Tästä pinnan karkeudesta kun on enemmänkin tullut puhetta olen itse sinänsä sangen rajoittuneen kokemuksen myötä havainnut sen, että sinne takertuu väistämättä ruoasta jäämiä mikä heikentää paisto-ominaisuuksia pitkän päälle, siksi itse liputan mahdollisimman hienoksi koneistetun (esim. STUR-pannut) pinnan puolesta.
Ymmärrän kyllä, että karkeudesta on etua silloin kun rasvapolton esivalmistelu, jossa paistopinnalta pyritään tehokkaasti poistamaan kaikki mahdolliset jäämät, onnistuu mahdollisimman hyvin ja rasvapoltto sitten pinnoittaa karkean paistopinnan pinnanmuodot, mutta olen itse sekä epävarma että skeptinen, että tämä onnistuu täyteen tai ainakaan odottettuun ja toivottavaan määräänsä asti, jolloin sileämpi pinta on mielestäni niin helpompi hoitaa, entisöidä kuin sitten uudelleen rasvapolttaakin.
Kari
8.9.2023 — 19:45
Ostin vuosien jahkailun jälkeen ensimmäisen hiiliteräspannuni, opan valmistaman heavy metal mallin. Valmistaja ilmoittaa, että pannussa on esipoltettu pinta ja sen kuluessa pois, tehdään rasvapoltto.
Tein kuitenkin heti varuilta rasvapolton muurikan silavalla liedellä, mutta jäi tuntuma ettei se ihan täydellinen ole. Olen paistanut nyt pannulla pihvejä ja jauhelihaa, aidolla voilla. Joten rasvaa tulee pannuun takuuvarmasti.
Kannattaisiko silti tehdä rasvapoltto uunissa, tasaisemman tuloksen aikaansaamiseksi?
Eemeli
8.9.2023 — 22:24
Vaikea sanoa. Jos et ole tyytyväinen pannun toimintaan, voi uutta rasvapolttoa kokeilla.
Dimo
2.11.2023 — 21:47
Nyt tarvisin vähän apua kun en onnistu tuossa rasvapoltossa niin hyvin kuin haluaisin.
Mulla on hiiliteräspannu ja valurautapannu jotka olen teräsharjalla jynssännyt. Tein 7 rasvapolttoa peräkkäin uunissa pellavasiemenöljyllä 250c 40-60min per kerta.
Tuli hienon näköinen pinta kyllä mutta kun koitin hiiliteräspannulla paistaa kananmunaa se tarras nii saatanasti siihen ettei mitää rotia.
Sivelen paperilla tilkan öljyä pannun pintaan ja uuniin, ekalla kerralla tuli vähän niitä näppyjä siihen jolloin vähensin öljyn käyttöä.
Mitä teen väärin että 7 kerran rasvapolton jälkeen pinta on kuin siihen ei olisi tehty yhtää polttoa?
Eemeli
3.11.2023 — 08:58
Rasvapoltto on todennäköisesti onnistunut, jos pannun pinta on tummempi ja ainakin vähän kiiltävämpi, eikä pinta hilseile heti paistossa tai pesussa pois. 40-60 minuuttia kuulostaa aika pitkältä ajalta, on periaatteessa mahdollista että tuossa ajassa pinta voi jo kärsiä kovassa lämmössä.
Tulee mieleen että oliko paistolämpötila liian kova? Hiiliteräs ja valurauta ovat tarkempia lämmön kanssa, liian kuumaan pannuun tarttuu kyllä kananmuna kiinni, varsinkin jos ei ole riittävästi rasvaa välissä.
Dimo
3.11.2023 — 16:26
Moi. Pannun pinta oli hienon ruskea ja kiiltävä, näytti siltä että olis onnistunu mutta käyttö paljasti että eipä ollut. Olisikohan tuo liian pitkä uunitus sitten syynä. Paistoin sillä tänään balkan makkaraa joka ei tarrannut kiinni mutta se rasvapoltettu pinta hilseili osittain irti.
Jos sitä sitten taas putsais pannun ja kokeilis lyhemmällä ajalla ja pienemmällä lämmöllä. Mitä suosittelet ajaksi, lämmöksi ja öljyksi? Minulla on vielä tilkka seesaminsiemenöljyä mutta pitää ostaa uusi öljy millä jatkossa huoltaa pannua.
Eemeli
5.11.2023 — 18:03
Pellavansiemenöljy on hyvä, mutta auringonkukka tai rypsi ovat myös. Uunissa 250 astetta 10-20 minuuttia pannun paksuudesta riippuen. Kun savuaminen lakkaa, rasvapoltto on valmis.
Dimo
6.11.2023 — 00:26
Pitää kokeilla noilla lyhemmillä ajoilla, jos se ei sitten hilseilis pois.
Mullahan on todella ohut pohja siinä hiiliteräspannussa joka on kuprulla vähän ja ottaa enemmän jenkaa kun lämpiää. Opettelen eka rasvapolton, ja sitten hommaan paksumpi pohjaisen ja laadukkaamman pannun.
Kaija
29.4.2024 — 15:27
Toimiiko kookosrasva?
Kiitos tiedosta
Eemeli
29.4.2024 — 16:33
Kookosrasva on sama kuin taulukon kookosöljy. Siinä on siis lähes pelkästään tyydyttyneitä rasvahappoja, eikä se siksi ole hyvä valinta rasvanpolttoon.
marja-riitta Ylikangas-Annola
7.6.2024 — 14:46
Hei,
Voiko valurautapannun pohjan pinnan jotenkin raaputtaa rikki? Pohjassa oli pieni epätasaisuus, jota yritin poistaa hankaamalla. Rasavapoltin pannun ohjeiden mukaan ja nyt pohjasta lähti raaputtamalla ohut kerros mustaa murua raaputtamalla. Nyt kolo on isompi mutta ohuempi. Onko tämä siis turvallista puhdasta vanhaa pohjaa vai jotain jolla pilasin koko pannun?
marja-riitta Ylikangas-Annola
7.6.2024 — 14:46
Hei,
Voiko valurautapannun pohjan pinnan jotenkin raaputtaa rikki? Pohjassa oli pieni epätasaisuus, jota yritin poistaa hankaamalla. Rasavapoltin pannun ohjeiden mukaan ja nyt pohjasta lähti raaputtamalla ohut kerros mustaa murua raaputtamalla. Nyt kolo on isompi mutta ohuempi. Onko tämä siis turvallista puhdasta vanhaa pohjaa vai jotain jolla pilasin koko pannun?
Eemeli
7.6.2024 — 14:59
Rasvapoltettu pinta voi hilseillä, jos pinta ei ole tarttunut kunnolla pannuun. Onnistuneenkin pinnan pystyy kyllä myös raaputtamaan irti, jos oikein yrittää.
Pannua ei voi pilata. Jos hilseily häiritsee niin aina voi hioa pannun puhtaaksi ja rasvapolttaa uudestaan.
marja-riitta Ylikangas-Annola
7.6.2024 — 15:20
kiitos tästä. en ole aikaisemmin koittanutkaan rasvapolttoa, mutta nyt käytössä rähjääntyneelle monikerroksiselle pinnalle piti tehdä jotakin. Nyt pohja on keskeltä paremmin kait sitten hiottu. Reunolla on vielä toista sileää pintaa. pitääkö sekin raapuuttaa pois vai voiko se jäädä siihen? Uusinko rasvapolton vain tarpeeksi monta kertaa niin saan yhtenäisen pohjan?
Eemeli
7.6.2024 — 15:25
Jos pinta on hyvin kiinni niin ei tarvitse hioa pois, ellet nimenomaan halua tasaista uutta pintaa koko pannulle.
marja-riitta Ylikangas-annola
7.6.2024 — 16:34
Suuret kiitosket. Toimin tämän mukaan. Helpottavaa oli kuulla näitä hyviä ohjeita.
Miika
4.7.2024 — 20:38
Moi
Mitä neuvoksi jos on tullut mustia koholla olevia pisaroita käsittelyn jälkeen?
Eemeli
4.7.2024 — 21:44
Ei sille oikein voi muuta kuin poistaa koko pinta ja aloittaa alusta, tai odottaa että pisarat kuluvat pois käytössä.
Susanna
24.8.2024 — 08:49
Moikka,
olisi pari kysymystä.
Minulla on uusi de Buyer ja olen rasvapolttanut pannun muutamaan kertaan liedellä. Paistoin eilen pannulla pihvin, joka tarttui vähän pohjaan ja tämän yhteydessä alkoi pinta lohkeilemaan pannun pohjan ja reunan liitoskohdista. Mikähän lohkeilun aiheutti ja miten korjaan tämän? Pannun pohjassa on myös vaaleampia kohtia ja tummempia kohtia. Pitääkö minun putsata/hioa koko pannun alkuperäiseen kuntoon ja aloittaa rasvanpoltto alusta, vai riittääkö että hion ainoastaan lohjenneita kohtia ja teen rasvanpoltot?
Toinen kysymys liittyy paistorasvaan, kun ruokaa pannussa valmistaa. Eli mikä on tällä pannulla paras rasva käyttää ruoanvalmistuksessa?
Susanna
24.8.2024 — 08:49
Moikka,
olisi pari kysymystä.
Minulla on uusi de Buyer ja olen rasvapolttanut pannun muutamaan kertaan liedellä. Paistoin eilen pannulla pihvin, joka tarttui vähän pohjaan ja tämän yhteydessä alkoi pinta lohkeilemaan pannun pohjan ja reunan liitoskohdista. Mikähän lohkeilun aiheutti ja miten korjaan tämän? Pannun pohjassa on myös vaaleampia kohtia ja tummempia kohtia. Pitääkö minun putsata/hioa koko pannun alkuperäiseen kuntoon ja aloittaa rasvanpoltto alusta, vai riittääkö että hion ainoastaan lohjenneita kohtia ja teen rasvanpoltot?
Toinen kysymys liittyy paistorasvaan, kun ruokaa pannussa valmistaa. Eli mikä on tällä pannulla paras rasva käyttää ruoanvalmistuksessa?
Eemeli
24.8.2024 — 14:54
Lohkeilun syytä on vaikea arvailla. Ehkä pinta ei ollut tarttunut kunnolla pannuun.
Hiukan tarttunutta pihviä ei usein kannata sörkkiä lainkaan, se irtoaa kypsyessään yleensä itsestään.
Ei kannata stressata pienistä halkeiluista tai värieroista. Jos pinta hilseilee kovasti, silloin kannattaa poistaa ainakin kaikki irtonainen osa ja tehdä rasvapoltto uudestaan.
Paistorasvan voi valita ruoan eikä pannun mukaan.
Jonna H
17.10.2024 — 09:54
Kiitos erinomaisesta ohjeistuksesta. Olen kokeillut nyt ohjeidesi mukaan rasvapolttaa LeCreusetin pataa uunia ja paistinpannua liedellä sekä kahta De Buyerin Mineral B -pannua uunissa. Muutama kysymys:
1) Le Creusetin valurautapintaan jää öljystä marmoroitunut kuvio molemmissa rasvapolttotavoissa. Mitä tämä tarkoittaa? Kuviot ovat liukkaan tuntuiset eli vaikuttaa, että rasvapoltto on kuitenkin tehty loppuun asti. Pitäisikö rasvapoltto uusia kunnes kuvio on hävinnyt? Tästä ilmiöstä kaipasin ohjeistusta tuonne perusohjeisiin.
2) Molempien merkkien paistinpannuissa pystypinnat tuntuvat jäävän herkemmin tahmeiksi, vaikka pohjat ovat liukkaat tai valmiin tuntuiset. Mistä tämä johtuu uunipoltossa? Voiko ”valmis pohja” mennä pilalle, jos jatkaa rasvapolttoa reunojen takia?
3) Voiko tahmeiden pintojen rasvapolttoa jatkaa suoriltaan vai tuleeko pinta ensin puhdistaa nollille ja öljytä uudelleen?
4) Onko erityisiä vinkkejä rasvapolttoon kaasuliedellä?
Tuhannet kiitokset jo etukäteen! Toivon kovasti saavani huippupannuni parempaan käyttöön, jos vaikka pääsisi joskus kokonaan eroon tefloneista.
Eemeli
17.10.2024 — 10:04
1) En ole törmännyt marmoroitumiseen, mutta kuulostaa että kuvio on vain kosmeettinen seikka. Eli sanoisin että käyttöön vaan. Rasvapoltettu pinta on aina vähän käsityölaatua, ei tehtaassa tehdyn tasainen.
2) Tahmeus johtuu joko liian paksusta rasvakerroksesta tai liian vähästä lämmöstä. Ehkä reunoille on tullut tai valunut liikaa rasvaa, tai sitten uuni on lämmittänyt pohjaa tehokkaammin. Valmis pohja ei ihan helposti mene pilalle.
3) Tahmean pinnan päälle voi jatkaa rasvapolttoa, mutta se ei korjaa ongelmaa. Eli täytyy joko hyväksyä tahmeus ja ottaa pannu käyttöön, tai puhdistaa pinta ja polttaa uudelleen.
4) Kaasuliesi on kuten muutkin, täytyy vaan vahtia että kuumenee riittävästi ja riittävän tasaisesti.